Yhdessä, Tillsammans - Yhteistyö yhteiskunnassamme?

Viimeaikojen käänteet politiikassa ovat herättäneet ajatuksia yhteistyöstä ja sen toteuttamista aidosti. Vasemmistoliitto oppositiopuolueena on kertonut haluavansa jatkaa ja tehdä yhteistyötä perussuomalaisten kanssa vaikka arvopohja ei kohtaa. Oppositiopuoleet ylipäätään ovat kertoneet haluavansa tehdä yhteistyötä perussuomalaisten kanssa eivätkä halua puolueelle samanlaista kohtaloa kuin ruotsidemokraateille. Vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto on tuonut hyvin esiin yhteistyön tärkeyttä yli puoluerajojen.

Kun luen yllä olevaa tekstiä, mietin kuitenkin, että onko tämä tilannekuvaus Suomesta vuodelta 2017? Eikö meidän pitäisi elää yhteiskunnassa, jossa eriävät mielipiteet ja niiden huomioiminen päätöksenteossa ovat itsestäänselvyys innovatiivisten tuotteiden ja ratkaisujen syntymisessä? Eikö meidän tulisi olla suvaitsevaisia kaikkia ihmisiä ja ryhmiä kohtaan, jotka eivät ole vahingollisia? Kriittisyys ja kriittiset mielipiteet ovat usein hyväksi parhaan mahdollisen lopputuloksen näkökulmasta, se on ollut myös ihmisen evoluution kannalta merkittävä tekijä. Kriittisyys ja pessimismi ovat suojanneet meitä vaaroilta.

Mielestäni asiasta ei pitäisi käydä edes keskustelua - kansa on äänestänyt eri puolueita eduskuntaan, joiden täytyy tehdä yhteistyötä keskenään. Ei kukaan halua yht´äkkiä armopalaa, että me suostummekin tekemään teidän kanssanne yhteistyötä. Sekin on jo mielestäni osittain syrjivää asettaa ilman (asia)perusteita joku taho kyseenalaiseksi yhteistyön kannalta. Vieläpä sen jälkeen, kun yhteistyömalliin on jo tehty muutoksia (hallituksesta oppositioon).

Olen itse positiivinen opportunisti - toivon silti ympärilleni mahdollisimman erilaisia ja erilaisesti ajattelevia ihmisiä. Näin oma ajattelunikin kehittyy ja laajentuu ja minusta tulee viisaampi. En lähtökohtaisesti halua sulkea ketään mielipiteiden verkostosta pois.

Presidentti, eduskunta ja hallitus antavat esimerkkiä yhteiskunnassa sallituista ja ei-sallituista käytösmalleista. Syrjintä ei saisi kuulua millään muotoa esimerkilliseen, kansalaisilta ja yrityksiltä toivottavaan käytökseen. Toivon siis aktiivista yhteistyöpintojen ja -paikkojen etsimistä vaikka asioista ja arvoista oltaisiin eri mieltä.

Toivon, että hallitus saa läpivietyä Suomen kannalta tärkeitä uudistuksia, kuunnellen oppositiota. Toivon myös, etteivät mielikuvat ja asenteet ratkaisisi niin paljon päätöksenteossa, vaan enemmän asiat. Toivon, että asioita voitaisiin yrittää ja kokeilla enemmän, antaa mahdollisuuksia suoran tyrmäämisen sijaan. Näin voi löytää aidosti jotain uutta.

P.S Rosa Meriläisen hyvä kirjoitus aihetta sivuten (HS - 21.06.2017):
http://www.hs.fi/elama/art-2000005262683.html 

Management Accounting - Uutta suorituksen mittaamisen ja strategian välisestä yhteydestä - Viisi keskeisintä kysymystä

Hei,

Uusi kirjoitus suorituksen mittaamisen ja strategian välisestä yhteydessä, jossa on lyhyesti ja ytimekkäästi koottu viisi keskeisintä kysymystä, joita tuossa yhtälössä tulee ottaa huomioon:

1. How performance measurement is linked to strategy?
2. What is the right number of indicators and how do they interrelate?
3. Which is better, the simplest or the most advanced possible set of indicators?
4. How is individual performance connected to indicators?
5. The world is changing fast, as is strategy, so what will happen to indicators?

Kuinka helppo yllä oleviin kysymyksiin on vastata?


Lähde: http://www.aaltoee.com/blog/five-eternal-questions-strategy-and-indicators / Teemu Malmi

Muutokset organisaatioissa

Organisaatiot muuttuvat ja muuttavat toimintaansa jatkuvasti. Olisi hyvä, että toiminnalle suunniteltaisiinkin jatkuvan muutoksen rakenneohjelma, johon työntekijät osallistettaisiin tehokkaasti. Uskon, että näin muutos saataisiin läpivietyä ja jalkautettua organisaatioissa tehokkaammin.

Alla kuvaamani malli, josta kumpusi muutama keskeinen kysymys muutoksessa.

Tässä myös linkki hyvään kirjoitukseen luottamuksen rakentamisesta, henkilöstön osallistamisesta muutokseen sekä paikallisesta sopimisesta - http://www.hs.fi/mainos/dna/paikallinen-sopiminen-on-luottamuspelia.

 

Tuntuu siltä, että eniten uusien rakenteiden aikaansaamisessa on kyse asenteiden ja kulttuurin muutoksesta, jossa raja-aidat sortuvat ja yhteistyö saa enemmän symbioosimaisen muodon.

 

 



Management Accounting & Leadership - viimeisimpiä trendejä

Hei,

Ajattelin alkaa työstää tästä blogista tietovarastoa itselleni ja muille siten, että kerään tänne viimeisimpiä julkaisuja omalta alaltani, eli johdon laskentatoimesta, johtamisesta, markkinoinnista ja työmarkkinoista.

Harmittavan vähän on ollut aikaa (tai sitten vain laiskuutta) tämän blogin ylläpitämiseksi, mutta nyt aion aktivoitua, koska mikä onkaan kätevämpi tapa tuoda omia ajatuksiaan julki ja dokumentoida niitä aikajärjestyksessä.

Toimintamalli voisi tähän olla se, että otan yhden oman alan alueeni, esim. johdon laskentatoimi, management accounting ja käyn läpi muutaman viimeisimmän ts. uusimman julkaisun. Alla esimerkkejä:

1. Millainen toiminnanohjausjärjestelmä palvelee yritystä parhaiten tänä päivänä?

http://www.cgi.fi/blogi/on-palveluiden-aika-ja-siihen-on-taivuttava-myos-toiminnanohjauksen

2. Laskennan trendeistä vuodelle 2016

http://www.infinitaccounting.com/blog/top-5-accounting-trends-and-predictions-for-2016/

3.  Johdon laskentatoimen trendeistä vuodelle 2016

http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/07366981.2016.1148957?journalCode=uedp20&

Seuraavaksi voisin käsitellä esimerkiksi johtajuutta, josta esimerkkinä.

1. Johtamisen trendejä vuodelle 2016

http://www.forbes.com/sites/victorlipman/2016/01/01/key-management-trends-for-2016-here-are-6-research-based-predictions/#1cafa6481071

Näitä, pääosin vuodelle 2016, asetettuja trendejä olisi hyvä tarkastella ensi vuonna toteutumisen näkökulmasta sekä päivittää kehityssuunnat seuraavalla vuodelle. Näin pysyy itse hyvin kartalla, mitä omalla osaamisalueella tapahtuu ja tietää viimeisimmät muutokset. Opiskelu ei siis pääty kouluun, vaan oikeastaan alkaa soveltavana siitä eteenpäin.

Aktiivista syksyä!

t. Kaisa

Työnantajien, työntekijöiden ja omistajien symbioosi

Hei,

Tämänpäivän ajatus: EI työntekijöiden ja työnantajien sekä omistajien vastakkainasettelulle tulevaisuudessa.

Tarvitsemme omistajia ja tekijöitä ja välittäjiä. Omistajillehan töitä tehdään. Työnantaja on työnvälittäjä.

Palaillaan.

Kaisa

Luottamusmiehen vuosikellot käyttöön työpaikoilla

Hei,

Jotta luottamusmiestoiminta on johdettua ja hallittua, tulee sen ympärille rakentaa vuosikello eri sidosryhmiä varten. Alla esimerkki työnantajavetoisista virallisista kohtaamispisteistä. Tämän lisäksi vuoden ympärille voidaan rakentaa epävirallisia kohtaamispisteitä.

Muita sidosryhmiä / vaikuttimia, joiden ympärille vuosikelloa kannattaa rakentaa (näitä voi toki myös yhdistää, jos mahtuvat) ovat mm.: työpaikkatoiminta ja oma ammattiliitto, edustettavat, lakisääteisyys ja yhteiskunta.

Tämä helpottaa niin työnantajaa kuin luottamusmiestäkin tuomaan asioita esille ja olemaan jatkuvassa yhteistoiminnassa.

Luottamusmiestyö ei ole mielestäni vain epäkohtiin puuttumista ja riitatilanteiden selvittelyä - se on kaikenkattavaa edunvalvontaa, rakentavaa asioiden ja kokonaisuuksien eteenpäinvientiä, luottamuksen rakentamista, symbioosin muodostamista.

Kohti hyvin toimivia työyhteisöjä ja yrityksiä!

Kilpailukykysopimuksen lopputulos ja asiaa yrittäjyydestä

Kilpailukykysopimus on saatu sovittua, joskin sen kattavuus, eli ulkopuolelle jäävät tahot, on vielä auki. Toivottavaa olisi, että sen kattavuus saataisiin 90 prosenttiin (tai ylikin), jotta veronhuojennusten määrä olisi mahdollisimman suuri. Suomen yrittäjiltä toivoisin vastaantuloa, joskin ymmärrän, että yritystasolla tarvitaan enemmän paikallisia ratkaisuja (järjestäytynyt kenttä). Yrittäjäpuoli on varmaankin pettynyt kikyn sitovuuteen, etenkin järjestäytymättömät, jotka haluavat vielä suuremmat vapaudet eivätkä oikein hyväksy luottamusmiestä sopijaosapuoleksi vaikkakin yrittäjätkin haluavat sopia asioista yhden henkilön kanssa. Tämä ei kuitenkaan ehkä sovellu pienyrittäjille, josta olen samaa mieltä. Toisaalta heidän ei tarvitse valita luottamushenkilöä, joten ay-liike ei tunge väkisin pienyrittäjän toimintaan. Yrityksiä tulisi kuitenkin mielestäni tarkastella kokoluokkaan pohjautuen, yleisiä ratkaisuja ei voida tehdä samaksi pörssiyhtiöille vs. yksityisyritykselle. Mieleeni herääkin kysymys, että onko itsensä työllistävä henkilö tai pienyrittäjä yrittäjä vai työsuhdemuoto, joka tulisi tarkastella uudestaan? Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmkin totesi, että itsensätyöllistävä on "jotain muuta", ei yrittäjä. Alustatalous mahdollistaisi sen, että ihmiset voisivat työllistää helpommin itsensä joko toimiakseen itse asiakasrajapinnassa tai työllistyäkseen toisiin yrityksiin. Toivotaan, että sieltä tulisi vielä rakentavaa keskustelua ja ratkaisuja yrittäjien (järjestäytymättömät & järjestäytyneet) mukaanottoon!

Tiivistettynä Kiky:ssä sovittiin seuraavaa (Teknologiateollisuuden tes painotus):
- työajan pidentäminen (liittokohtaisia eroja) 24 h
- sosiaaliturvamaksujen siirto työnantajapuolelta työntekijälle, tosin tässä on suunniteltu veronhuojennuksia, jotka ovat vähennyskelpoisia tuloverotuksessa. Näin vähennysten nettovaikutus työntekijälle on pienempi (esim. Vakuutusmaksujennettovaikutus 0,4% työntekijälle vuonna 2017, lähde: Talouselämä 06/2016)
- lomarahojen leikkaus ei toteudu (ei koske julkista sektoria)
- sairausajan palkattomuus ei toteudu
- sunnuntain ylityökorvaukset pysyvät
- palkkaan ei tule tod.näk tasokorotuksia siihen mennessä kunnes tes:it neuvotellaan seuraavan kerran (vuoden / kahden päästä) liittokohtaisia eroja
- paikallista sopimista edistettiin muun muassa siten, että yritykset (järjestäytyneet) voivat sopia palkkojen alentamisesta työpaikkojen säilyttämiseksi äkillisen kriisin kohdatessa

Eli työvoimankustannuksia saadaan laskettua ja työaikaa pidennettyä (yritys saa ilmaista työtä lisää, jonka arvo voi olla useita miljoonia euroa, riippuu työntekijöiden määrästä ja palkkojen suuruudesta). Näin vientiä toivotaan saatavan kasvuun, koska hyödykkeet ovat hinnaltaan kilpailukykyisempiä (saamme enemmän aikaan pienemmällä kustannuksilla). Vientiä pitäisi saada lisää vähintään veronhuojennusten verran. Tähän lisäksi vielä osaamista, laatua ja innovointia, niin saamme Suomen nousuun. Suomessa työnkustannustaso ei sinänsä ole korkea, Saksassa ha Ruotsissa se on korkeampi, mutta työntuottavuus on sen sijaan huono. Katsotaan kuitenkin, saako työntekijä palkkansa, kun talous alkaa elpymään. Yleisiä palkankorotuksia ei ole vähään aikaan tiedossa, yritykset voivat toki nostaa palkkoja.