Työnantajien, työntekijöiden ja omistajien symbioosi

Hei,

Tämänpäivän ajatus: EI työntekijöiden ja työnantajien sekä omistajien vastakkainasettelulle tulevaisuudessa.

Tarvitsemme omistajia ja tekijöitä ja välittäjiä. Omistajillehan töitä tehdään. Työnantaja on työnvälittäjä.

Palaillaan.

Kaisa

Luottamusmiehen vuosikellot käyttöön työpaikoilla

Hei,

Jotta luottamusmiestoiminta on johdettua ja hallittua, tulee sen ympärille rakentaa vuosikello eri sidosryhmiä varten. Alla esimerkki työnantajavetoisista virallisista kohtaamispisteistä. Tämän lisäksi vuoden ympärille voidaan rakentaa epävirallisia kohtaamispisteitä.

Muita sidosryhmiä / vaikuttimia, joiden ympärille vuosikelloa kannattaa rakentaa (näitä voi toki myös yhdistää, jos mahtuvat) ovat mm.: työpaikkatoiminta ja oma ammattiliitto, edustettavat, lakisääteisyys ja yhteiskunta.

Tämä helpottaa niin työnantajaa kuin luottamusmiestäkin tuomaan asioita esille ja olemaan jatkuvassa yhteistoiminnassa.

Luottamusmiestyö ei ole mielestäni vain epäkohtiin puuttumista ja riitatilanteiden selvittelyä - se on kaikenkattavaa edunvalvontaa, rakentavaa asioiden ja kokonaisuuksien eteenpäinvientiä, luottamuksen rakentamista, symbioosin muodostamista.

Kohti hyvin toimivia työyhteisöjä ja yrityksiä!

Kilpailukykysopimuksen lopputulos ja asiaa yrittäjyydestä

Kilpailukykysopimus on saatu sovittua, joskin sen kattavuus, eli ulkopuolelle jäävät tahot, on vielä auki. Toivottavaa olisi, että sen kattavuus saataisiin 90 prosenttiin (tai ylikin), jotta veronhuojennusten määrä olisi mahdollisimman suuri. Suomen yrittäjiltä toivoisin vastaantuloa, joskin ymmärrän, että yritystasolla tarvitaan enemmän paikallisia ratkaisuja (järjestäytynyt kenttä). Yrittäjäpuoli on varmaankin pettynyt kikyn sitovuuteen, etenkin järjestäytymättömät, jotka haluavat vielä suuremmat vapaudet eivätkä oikein hyväksy luottamusmiestä sopijaosapuoleksi vaikkakin yrittäjätkin haluavat sopia asioista yhden henkilön kanssa. Tämä ei kuitenkaan ehkä sovellu pienyrittäjille, josta olen samaa mieltä. Toisaalta heidän ei tarvitse valita luottamushenkilöä, joten ay-liike ei tunge väkisin pienyrittäjän toimintaan. Yrityksiä tulisi kuitenkin mielestäni tarkastella kokoluokkaan pohjautuen, yleisiä ratkaisuja ei voida tehdä samaksi pörssiyhtiöille vs. yksityisyritykselle. Mieleeni herääkin kysymys, että onko itsensä työllistävä henkilö tai pienyrittäjä yrittäjä vai työsuhdemuoto, joka tulisi tarkastella uudestaan? Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmkin totesi, että itsensätyöllistävä on "jotain muuta", ei yrittäjä. Alustatalous mahdollistaisi sen, että ihmiset voisivat työllistää helpommin itsensä joko toimiakseen itse asiakasrajapinnassa tai työllistyäkseen toisiin yrityksiin. Toivotaan, että sieltä tulisi vielä rakentavaa keskustelua ja ratkaisuja yrittäjien (järjestäytymättömät & järjestäytyneet) mukaanottoon!

Tiivistettynä Kiky:ssä sovittiin seuraavaa (Teknologiateollisuuden tes painotus):
- työajan pidentäminen (liittokohtaisia eroja) 24 h
- sosiaaliturvamaksujen siirto työnantajapuolelta työntekijälle, tosin tässä on suunniteltu veronhuojennuksia, jotka ovat vähennyskelpoisia tuloverotuksessa. Näin vähennysten nettovaikutus työntekijälle on pienempi (esim. Vakuutusmaksujennettovaikutus 0,4% työntekijälle vuonna 2017, lähde: Talouselämä 06/2016)
- lomarahojen leikkaus ei toteudu (ei koske julkista sektoria)
- sairausajan palkattomuus ei toteudu
- sunnuntain ylityökorvaukset pysyvät
- palkkaan ei tule tod.näk tasokorotuksia siihen mennessä kunnes tes:it neuvotellaan seuraavan kerran (vuoden / kahden päästä) liittokohtaisia eroja
- paikallista sopimista edistettiin muun muassa siten, että yritykset (järjestäytyneet) voivat sopia palkkojen alentamisesta työpaikkojen säilyttämiseksi äkillisen kriisin kohdatessa

Eli työvoimankustannuksia saadaan laskettua ja työaikaa pidennettyä (yritys saa ilmaista työtä lisää, jonka arvo voi olla useita miljoonia euroa, riippuu työntekijöiden määrästä ja palkkojen suuruudesta). Näin vientiä toivotaan saatavan kasvuun, koska hyödykkeet ovat hinnaltaan kilpailukykyisempiä (saamme enemmän aikaan pienemmällä kustannuksilla). Vientiä pitäisi saada lisää vähintään veronhuojennusten verran. Tähän lisäksi vielä osaamista, laatua ja innovointia, niin saamme Suomen nousuun. Suomessa työnkustannustaso ei sinänsä ole korkea, Saksassa ha Ruotsissa se on korkeampi, mutta työntuottavuus on sen sijaan huono. Katsotaan kuitenkin, saako työntekijä palkkansa, kun talous alkaa elpymään. Yleisiä palkankorotuksia ei ole vähään aikaan tiedossa, yritykset voivat toki nostaa palkkoja.

Hyvä väitöstutkimus Aalto-yliopistosta

http://www.ekonomilehti.fi/kapitalismi-murenee-moraalia/

I am an Independent Thinker. What is your personality type?

I am an Independent Thinker. What is your personality type?: Take the free personality test at iPersonic.com in just 3 Minutes. No registration required. Immediate results. Fast, fun and accurate.

Työntekijän tärkein tehtävä yrityksessä - Taitorepun avaaminen yrityksen käyttöön

Työntekijän tärkein tehtävä lienee huippuosaamisen antaminen yrityksen käyttöön. Puhun työntekijän taitorepusta, siinä työntekijä kerää työuransa aikana erilaisia taitoja itselleen. Kukin yritys vuorollaan valitsee, mitä taitoja se haluaa käyttää - substanssiosaaminen ja henkiset taidot (yrityskansalaisen profiiliin liittyvät taidot / ominaispiirteet).

Johdon tärkein tehtävä yrityksessä - huipputiimit

Johdon tärkein tehtävä yrityksessä - luoda huipputiimejä.